Tekstiilien loppuunkäyttämisen haaste vuodelle 2019 – ”kirjaimellisesti ratkeamispisteeseen” OSA 1. TAMMIKUU: ALUSPAIDAT

Viime kirjoittelusta on aikaa ja varmaan vast edes julkaisutahti palautuu kuukausittaiseen. Projekteja kyllä riittäisi julkaistavaksi, mutta ajan käyttö on pitänyt optimoida uudella tavalla. Asteittainen karsiminen on kulkenut rinnalla nyt viimeisimpänä esim. kirpputoripöydän muodossa.

Olen karsimisprojektissa kiinnostunut nyt kuitenkin ensi sijaisesti jo omistamieni tekstiilien loppuun kuluttamisesta – vaikka en tavoittelekaan mahdollisimman minimaalista kapselivaatekaappia, tavoittelen tietyiltä osin sitä, että pärjään tiettyjen perusvaatteiden (ja myös muiden tekstiilien) suhteen yksinkertaisesti vähemmällä määrällä. 

Lyhyenä alustuksena: Uutena kaupasta en ole ostanut tekstiiliä ainakaan vuoden 2017 jälkeen (eli noin 2 vuota sitten), tällöin kyseessä oli 2 vaatekappaletta; kyseessä oli 1 pari talvisukkahousuja, sillä päälläni olevat kirjaimellisesti valahtivat jalasta kesken talvipäivän, eikä minulla silloin ollut mahdollisuutta käydä niitä päivän aikana kotona vaihtamassa.

Toinen vaatekappale oli rintsikat, jotka menivät paremmin käyttämieni mekkomallien kanssa. Eli sukka- ja alusvaateosastoa siis, joita kaikki eivät esim. vaateostolakkoon laske. Olen tämän jälkeen kuitenkin teetättänyt ompelijalla pari vaatetta ihan alusta asti, mutta näissä olen pyrkinyt hyödyntämään ompelijan varastoista jo olemassa olevia materiaaleja, leikkuutähdettä ja pitkäikäisiä materiaaleja kuten kotimaista poronnahkaa ja pellavaa.

Minulla on luonnoksissa postaus, jossa on paljon tarkempaa syynäystä ainakin vuoteen 2014 asti. Lähtökohtaisesti vaatteiden osto uutena kaupasta ja tarkka syyni on paljon aikaisempaa perua kuin vuosi 2017 ja esim. vuosi 2015 meni itseni kohdalla pelkästään parilla raskauteen liittyvällä kirpputorihankinnalla, joita olen voinut käyttää myös raskauden jälkeen.

Ostolakkoilun ja ompelupalveluiden lisäksi olen käynyt läpi jokaisen omistamani vaatekappaleen ja kankaan, hyödyntänyt vaateystävällisiä säilytysratkaisuja, tuunausta, korjausta, panostanut entistäkin enemmän asianmukaiseen vaatehuoltoon ja pesuun,  ja erityisesti kiinnittänyt huomiota turhan pesemisen välttämiseen silloin kuin esim. tuuletus tai kevyt tahran poisto ovat olleet riittäviä keinoja. JNE.

Jutun ydin on  nyt kuitenkin se, että olen valinnut ensisijaisesti 4 aluspaitaa käyttökiertoon loppuun kulutettavaksi. Aloitin loppuunkäyttöprojektin jo syksyllä, mutta vuoden alusta tein ”astetta radikaalimman” vedon ja siirsin suurimman osan t-paidosta ja topeista laatikkoon siististi pakattuna ja suojattuna lämpimään varastoon ns. reserviin. Vaatekaappiin jätin ainoastaan yhden siistimmän t-paidan + näiden neljän kierrossa olevan yläosan lisäksi seuraavat 4+3 yläosaa (ns. aluspaidoiksi talvikaudella luokiteltavia), joissa on myös pitkähihaisia joukossa. Tämä 4+3 lisäpaidat ovat niitä, joista otan seuraavaksi käyttöön aluspaitoja neljän paidan kiertoon. Tarvittaessa voin ”fuskata”, eli esim. tilanteen mukaan ottaakin pitkähihaisen aluspaidan, jos tilanne sitä syystä tai toisesta vaatii.

Kirjaimellisesti ratkeamispisteeseen

Joka tapauksessa, jutun ydin on käyttää noita kierrossa olevaa neljää yläosaa mahdollisimman paljon; aluspaitana mahdollisimman monessa tilanteessa, urheillessa ja yöpaitana. Milloin sitten vaate on mielestäni loppuun käytetty tässä tapauksessa? VASTAUS: Kirjaimellisesti ratkeamispisteeseen. Urheillessa tällä hetkellä tärkeintä on liikunnan ilo ja niin kauan kun vaate on miellyttävä päällä ja pysyy liikkeessä mukana, voin sitä käyttää hyvillä mielin. Valikoin tähän neljän kiertoon paitoja, jotka jo selvästi näyttävät siltä, etteivät voi kestää enää lukemattomia pesukertoja.

Kierrossa on:

  1. Ohut, hailakan vaaleanpunainen, läpikuultava alustoppi, joka on mummoni jäämistöistä, second hand siis. Otettu käyttöön vuonna 2012. Ohuutensa vuoksi ei tule kestämään enää pitkään kierrossa. Alkuun käytin paljon kesätoppina yhdistelemällä toisen topin, bikiniyläosan tai urheilutopin kanssa. Nyttemmin olen ottanut topin siis myös talvikäyttöön.
  2. Kirpputorilta kesällä 2014 ostettu Espritin mustavalkoraidallinen t-paita. Second hand siis. Hommasin tämän ns. perusklassikoksi vaatekaappiini, sillä tiesin mustavalkoraidan olevan oma kestosuosikki vielä vuosia. Käytössä kuitenkin kulunut ohueksi, rispaantumista ja muutama pienen pieni, mutta huomaamaton reikä kainalokohdissa. Lähellä ratkeamispistettä, joten korjaus ei enää kannata. (Tämän paidan kohdalla veikkasin sen hajoavan jo syksyllä viim. viidessä pesussa, mutta aika paljon pitempään on kestänyt).
  3. Vuoden 2009 alussa ostettu, perus vaalea t-paita, jonka olen ostanut Gina Tricotista. Laatu ei ole, kuten arvata saattaa, paras mahdollinen, vaikka onkin palvellut epäsäännöllisen säännöllisesti käytössäni 10 vuotta. Kangas on ollut jo alun perin ohutta ja nyt kainaloissa voi nähdä tummumia ja pienen pientä reikää.
  4. Neljäntenä käytössä on keväällä 2012 tai 2013 Anttilasta ostettu toppi, jossa on pientä tummansini/mustaa-valkoista raitaa. Hommattu samalla perusteella, kuin tuo mustavalkoraidallinen t-paita, eli ns. perusklassikoksi. Pesuissa menettänyt muotoaan, mutta ei täysin ”levahtanut” vielä. 😀

Vaikka paidat eivät ole enää parhaimmillaan, ovat ne myös käytössä kuluneet mukaviksi ja esimerkiksi villapaidan alla toimivat todella hyvin. Mielikuva ratkeamispisteeseen käytettävistä vaatteista voi saada aikaan mielikuvan homssuisena pyyhältämisestä. Tästä ei kuitenkaan suoraan ole kysymys. Tarvittaessa minulla on siistejä mekkoja jne. ja toisaalta aluspaidat tuppaavat talvikäytössä jäämään piiloon muun vaatetuksen alle.

Mitä sitten kun vaate ratkeaa lopullisesti?

Tällä hetkellä meillä on menossa miehen kanssa säilytyskorien punontaprojekti, jota toteutetaan leikkuutähteellä, puhki-kulutetuilla vaatteilla ja lakanoilla. Heikompi kuituaines joukossa ei haittaa, sillä letityksissä ja solmuissa kankaan yhdistäminen toiseen vahvistuu jälleen. Hyödynnämme tässä myös paperimassatekniikkaa ja massan värityksissä vanhoja askartelumaalien loppuja kaappien perukoilta. Korihommissa minun ei myöskään tarvitse liikaa pähkäillä loppusijoituksen kannalta, mitä materiaalia kukin loppuun kaluttu vaate on – riittää, että siitä saa leikattua sopivia suikaleita. Näin ollen voin keskittää materiaalipohdinnat ennemminkin siihen vaiheeseen, kun joskus tulee vaatteiden hommaamisaika. Näin ollen ehkäistään taas tekstiilijätettä ja materiaalin kierto saadaan pidettyä kodin sisällä. Tarkoitus ei myöskään ole ostaa neljän, loppuun kulutetun tilalle uusia t-paitoja (ei myöskään käytettynä), vaan ottaa kiertoon seuraavat neljä ja näin pikkuhiljaa karsia kokonaismäärää.

Tämä korin punontaprojekti on siitä hyvä, että siihen saa uppoamaan materiaalia paljon. Lisäksi käsityö on sellainen, joka palvelee jotakin käyttötarkoitusta, eli siitä valmistuu säilytyskoreja kaapin hyllylle, joiden käytön olen kokenut hyväksi konmari-hengessä. (Pitänee tähän mainita, että pelastin tänä syksynä kaksi säilytyskoria roskiksilta; toinen oli hyväkuntoinen jääkaapin lokero, jota joku yritti änkeä muovin keräykseen kaupan jätepisteellä, toinen oli puinen laatikko, jossa oli vielä ostolappukin paikallaan, mutta pohjasta 2 puuta oli irronnut; oli jätetty roskasäiliön päälle. Eikun kantoon ja mies fiksasi pohjan kuntoon muutamalla jämäpuulla parissa minuutissa!)

Olen tehnyt saman kaltaisia ratkaisuja myös muihin vaatteisiin ja esim. lakanoihin, mutta tämä aluspaitaprojekti on nyt keskiössä ja olkoon nyt omalla kohdallani tammikuun teema. (Vaikka julkaisu antoi odottaakin aikaansa). Mieheni vaatteissa sama setti on ollut vähän saman suuntaisena käytössä – ja vanhoista, puhki kuluneista kalsareista onkin syntynyt jo mitä mielenkiintoisempia letityksiä. ;).

https://www.bloglovin.com

 

 

 

 

 

2 thoughts on “Tekstiilien loppuunkäyttämisen haaste vuodelle 2019 – ”kirjaimellisesti ratkeamispisteeseen” OSA 1. TAMMIKUU: ALUSPAIDAT

  1. Kiva, että olet palannut blogin pariin! 🙂 Joskus silmäilin tämän blogin läpi ja olen käynyt välillä kurkkimassa, jos olisi tullut jotakin uutta luettavaa.

    Itselläni on myös tavoitteena vaatekaapin karsiminen ensisijaisesti vaatteiden luontaisen loppuun kuluttamisen kautta. Joskus menneinä vuosina harrastin kirpparimyyntiä aktiivisemmin, mutta tuntuu, että aika huonosti menee mikään kaupaksi puoli-ilmaiseksikaan. Hyväntekeväisyyskirppareillekaan ei voi lahjoittaa niitä pikkuvikaisia tai muuten hieman kuluneita. Olen siis pikkuhiljaa siirtymässä malliin, että yritän kuluttaa omistamani vaatteet mahdollisuuksien mukaan loppuun ja soveltuvin osin keksiä vielä jotakin uusiokäyttöä niille.

    Tämä pienen vaatemäärän loppuun käyttäminen kerrallaan kuulostaa hauskalta idealta (huvinsa kullakin, mutta nimenomaan hauskana tätä jotenkin ajattelen…). Voi olla, että kokeilen jossain vaiheessa jotakin samantyyppistä. Olen miettinyt, että jos käytän kaikkia vaatteita tasaisesti, niin onko minulla jossakin vaiheessa kaapillinen parhaat päivänsä nähneitä vaatteita, jotka ei kuitenkaan ole tarpeeksi huonossa kunnossa laitettavaksi kokonaan pois. Tälle vaihtoehtona voisi siis kokeilla tuota pienemmän määrän käyttämistä kerrallaan.

    Tuosta säilytyskoriprojektista olisi kiva kuulla lisää vaikka kuvien kera. 🙂

    1. Kiitos kommentista! Ja erityisesti pitkästä sellaisesta! 🙂
      Hyvä, kun joku jaksaa juttujani lukea 😀 Minäpä käyn tsekkaamassa sinunkin blogisi!
      Samaa ajattelin itsekkin, että en halua tilannetta, jossa minulla on paljon jo kuluneita, mutta ei kuitenkaan loppuun käytettyjä paitoja.

      Laitan tänne varmasti kuvaa säilytyskoriprojektista, ensimmäiseen on nyt paperimassan pohja tehty ja letitettyjä nauhoja siihen reilu sata, parin viikon sisällä ajattelimme kyhätä sen kokoon!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

93 − = 90