Sunday plogging – hölkkää ja roskien keräystä Natura-alueen lähistöllä

(Roskaisen maaston rajamailla)

Ilmojen puolesta on harpattu kohti kevättä ja väliin on mahtunut myös oikein aurinkoisia kevätpäiviä. Toissa sunnuntaina ajattelin tehdä hyvän mielen ulkoilulenkin samalla lumen alta paljastuvia roskia keräten. Viime aikoina on uutisoitu ruotsalaisena pidetystä ilmiöstä – ploggauksesta, joka yhdistää hölkän ja roskien keräämisen. Lisätietoja saa mm. täältä:

https://www.stara.fi/2018/03/08/plogging-yhdistaa-holkan-ja-roskien-keraamisen/

https://www.bbc.co.uk/bbcthree/article/237c63d4-0a54-406a-ae51-ad677a872456

Ajattelin, että otan kohteekseni kaupungin alueelta pätkän Noljakan mäen Natura-alueen http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Noljakanmaen_alue(6785)  läheisten lenkkipolkujen verkostosta. (Palaan kohteeseen puhtaasti luontoretkikohteena myöhemmin). Muutama siirtymä minulla oli kuitenkin kotiovelta hölkäten myös autoteiden varsilta, joten sain myös perspektiiviä siitä, poikkesivatko alueet toisistaan, kun kyseessä saattoi olla ainoastaan 50 metriä eroa, jos sitäkään. Lähdin liikkeelle hyvällä, keväisellä mielellä.

Olen pyrkinyt tekemään postauksia inspiroivaan sävyyn ja niin oli tarkoitus tehdä nytkin – ”Hei me plogataan – on siistiä ja teen jotain hyödyllistä” – asenteella. Nyt kuitenkin myönnän, että eteen nousi turhautuneisuus ja suora vitutus. Näin ollen myös postauksesta tuli enemmän asiapitoisempi. Lenkiltä palasin hiljaisena, enkä ollenkaan niin energisenä, kuin olin kuvitellut. Tunsin voimattomuutta roskan määrän edessä. Haluankin siis nostaa esiin myös Jätelain Roskaamiskiellon** sekä sen, että kaupungin ja kunnan sivuilta löytyvät tarkemmat jätehuoltomääräykset*.

Havaitsin heti tietyt ”tyyppiroskat”. Tupakan tumppien lisäksi erinäisiä paperin ja pahvin palasia saattoi olla siellä täällä, lisäksi erinäistä osittain silppuuntunutta muoviroskaa löytyi sekä korkkeja. Koiran jätökset olivat häiritsevän hallitseva näky lähellä kiinteistöjä. Alla on erittelyä löytyneistä roskista.

1. Tupakkatuotteet

Ketään ei varmaan yllätä se, että tupakantumpit olivat yksi keskeisin roskan muoto, mitä matkalla tuli vastaan. Selkeä ero oli kuitenkin sillä, että tumppeja – kuten muitakaan roskia ei enää ollut lähellekään samassa mittakaavassa lenkkipoluilla aivan Natura-alueen kupeessa, kuin korttelin, kahden päässä sijaitsevalla kävelypolulla. Tupakointiin liittyy kuitenkin muutakin roskaa, kuten pakkauksia ja muovikääreitä pakkausten ympärillä. Nämä näkyivät myös selkeästi ploggauksessa. Näiden suhteen iski uupelus, ja se, että olisin ottanut asiakseni myös katuosuudet muutaman korttelin verran kohti ulkoilupolkuja – en olisi tainnut yksinäni ensinnäkään ennättää edes lenkkipoluille asti. 🙁 niin paljon roskaa oli noilla katuosuuksilla!

2. paperi- ja pahvipakkaukset sekä – silppu

Osaa papereista pidin tahattomina roskina, jotka helposti tippuvat taskusta esim. puhelinta, avaimia tai nenäliinaa kaivaessa. Yksittäisetkin paperin palat kuitenkin hajoilevat ja silppu leviää ympäriinsä. Kuvan kartonkiroska on jo sen verran isompi, että sen tippuminen epähuomiossa on jo epätodennäköisempää. Ehkä paras keino olisi muistaa tyhjentää taskut roskista roskikseen heti kun mahdollista – muuten ne helposti unohtuvat taskun pohjalle ja saattavat vahingossakin päätyä ympäristöön.

3. Muovi, muovi muovi….

 

Muoveja oli ympäristössä hälyttävän paljon. On totta, että kaistale Natura-alueen vieressä oli siisti ja lähes roskaton, mutta aivan ko. lenkkimaaston lähistöllä muoviroskan määrä lisääntyi. Nämä alueet olivat juurikin niitä asfaltoituja osuuksia, jossa autot pääsivät vaivattomasti kulkemaan. Harmikseni huomasin erityisesti take away kuoria – joita siis ainakin omassa elämässäni koitan välttää viimeiseen asti. Nämä vihuliaiset tuotteet usein hajoavat päälle astuttaessa ja niistä irtoaa pienen pientä muovisilppua ympäristöön. Viime aikoina muovi on puhututtanut mediassa. Esim. näin https://yle.fi/uutiset/3-8610827  

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/180473-pohjois-karjalankin-jarvet-ovat-mikromuovin-saastuttamia

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005659442.html

YNNÄ MUITA LUKUISIA ARTIKKELEITA JA KESKUSTELUITA, MUTTA AIHE EI KOSKENUT YKSINÄÄN MUOVIA, JOTEN JÄTÄN TÄMÄN OSUUDEN TÄHÄN.

Tässä valossa en myöskään ihmettele mikromuovien tai muovien päätymistä omiin vesistöihimme, vaikka ymmärrän, ettei roskaaminen ole suinkaan ainoa aiheuttaja. On totta, että yksinään ESIM. muovipussien kiellolla emme ehkä voi vaikuttaa suuressa mittakaavassa kokonaisuuteen, eikä varmuudella vielä tiedetä haittavaikutuksista. MUTTA SIIHEN MIHIN VOISIMME HELPOSTI VAIKUTTAA OMASSA ARJESSA JA OMASSA ELINYMPÄRISTÖSSÄ ON SE, PÄÄTYYKÖ ROSKAA LUONTOON VAI EI!

Olen myös törmännyt ehkä puolustelevaankin puheeseen siitä, ettei maailman merien muovijätemääriä voi verrata omiimme, koska meillä on toimiva jätehuolto. Nostetaan esille se muoviongelma Aasian maissa, jolloin omamme on pieni pisara meressä, josta ei voi edes puhua samana päivänä. Ymmärrän näkökannan, mutta jo pelkästään lyhyellä ploggausretkellä alan suhtautua siihen penseästi. On hyvä herätellä keskustelua ja asettaa asiat mittasuhteisiin. Mutta onko tässä myös se vaara, että kun asiat laitetaan riittävän isoon mittakaavaan, emme enää havaitse omaa ympäristöämme ja keskity sen vaalimiseen? Yhtään jätehuoltoa moittimatta nään selkeän valuvian – yksittäisten kansalaisten välinpitämättömyyden! Yksittäiset kansalaiset ovat osa jätehuoltojärjestelmää – emme voi ajatella, että jätteen haltijoina voimme hylätä roskan ja joku sen korjaisi automaattisesti pois. Roskat tuppaavat kulkemaan myös tuulen ja lintujen mukana. Natura-alueen  läheisyydestä on lopulta lyhyt matka vesisistöjen äärelle… asia ei koskaan liity pelkään esteettisyyteen ja ympäristön siisteyteen vaan jätteen kiertokulku on aina osa asiaa.

Vertailu on hyvä keino katsastella asioita, mutta tiedämme varsin hyvin, että vertailussa aina joku tuppaa olevan ”enemmän, suurempi, haitallisempi tai vaarallisempi”… you name it. On siis helppo jättää punninta siihen ja olla kysymättä, tulisiko asialle tehdä jotain, koska aina jossain on joku asia, joka on ”PALJON PAHEMPI TAI HEIKOMMASSA TILASSA”.

4. Koiran ulosteet

Minusta sillä ei ollut merkitystä, oliko kyseessä metsäisempi kaistale kävelypolkua vai ihan katuosuuksien piennar – KOIRAN KAKKAA OLI JOKA PUOLELLA! Tähän eivät resurssini riittäneet. Onko niin, ettei kakkaa mielletä roskaksi, kun se noin periaatteessa on ”luonnontuote”? Koiran kakan voi laittaa koirankakkaroskisten lisäksi biojätteeseen ja muovipussissa polttokelpoiseen jätteeseen. Asianmukaisesta koiran kakan kompostoinnista on tarkemmin säädetty Joensuun kaupungin jätehuoltomääräyksissä. http://www.joensuu.fi/documents/11127/205670/Jätehuoltomääräykset+1.2.2016+alkaen/d2e517ff-a3ba-409d-9b1a-1c170bff28f0 Myös isot hiekkaiset pökäleet kuuluvat polttokelpoiseen jätteeseen:

https://www.puhas.fi/lajittelun-abc/koirankakka.html

Määrät ovat kuitenkin niin valtavia ja maatuminen hidasta, että omistajien tulisi huolehtia taajamassa kakat asian mukaisesti kiertoon. Meillä on surullinen näky vastapäisessä metsikössä, josta on muodostunut oikea koiran kakan hautausmaa kalkkeutuneine torneineen, johon kaikki muu irtoroska on sekoittunut – tämä ei kuitenkaan kuulunut varsinaiseen ploggausalueeseeni.

5. Tölkit

Näitä ei tullut vastaan kuin yksi! Mutta miltä ympäristö näyttäisi ilman panttijärjestelmää? Joskus vastaan tulee myös metallikantoja ja teräviä pullonkorkkeja, joihin satuttaa jalkansa. Muutama koiran omistaja on tätä minulle kironnut. Viime vuonna hätkähdin törmättyäni Maseudun tulevaisuuden uutiseen lehmien suolistoon joutuvasta alumiinitölkkiroskasta:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kutriina-kuoli-metallinpalaan-ihmisten-pitäisi-ymmärtää-että-ne-ovat-vaarallisia-1.153501

Ennen uutisointia en ollut edes ymmärtänyt, kuinka yleisestä ongelmasta on kyse. Paikka, mistä tölkin löysin, on lyhyt matka laidunalueille.

Analyysi:

Mistä sitten johtuu, että ihan Natura-alueen kupeessa oleva tieosuus, joka johti myös uimarannalle, oli selvästi roskattomampi, kuin korttelin päässä sijaitseva tieosuus?

Mieleeni tuli erilaisia vaihtoehtoja, jotka eivät ole toisensa poissulkevia.

  • Kaupungin jätehuoltomääräyksissä on mainittu, että kaupunki vastaa virkistysalueiden puhdistamisesta:

” virkistykseen käytettävän alueen haltijan on järjestettävä riittävät jätehuollon palvelut kyseiselle alueelle. (Tätä tukee myös laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978).

En kuitenkaan usko, että tämä yksin selittäisi selvää eroa roskan suhteen, vastaahan kaupunki myös monesta muusta yleisestä alueesta ja kadusta puhdistamisen suhteen.

  • Tuonne alueelle, jota kiersin, pääsee myös autolla, mutta autoilijalle esteettömämpää kulku on korttelin päässä asfaltoidulla osuudella. Uskoisin, että korttelin päässä kulkee suhteellisesti enemmän autoilijoita (vaikka kyseessä on umpiperä) ja tästä syystä siellä on myös roskaisempaa. Ehkä siellä myös kulkee enemmän ihmisiä kävellen ja pyörällä, jolloin roskaajien määrä myös korostuu.

 Itse näin kuitenkin enemmän ihmisiä liikkuvan juuri tuolla virkistysalueen puolella ko. päivänä, kuin tuolla roskaisella katuosuudella, joten juuri tuohon hetkeen kuvaus ei sopinut. Tästä pohdin seuraavaa:

  • -> Talvinen lumi virkistysalueella rajoittaa ihmisten liikkumista. Näin ollen alue on myös roskattomampi kuin viereisen korttelin aurattu osuus. (Toki tätäkin tasapainottaa hiihtäjien tulo kuvaan)

Viimeisimpänä pohdin, onko sittenkin väliä itse ympäristöllä: Roskaavatko ihmiset helpommin kaupunkimaista ympäristöä ja jättävät roskaamisen helpommin luonnonläheisessä ympäristössä, vaikka välimatka olisi vain korttelin verran? Onko niin, että luonnonläheinen ympäristö houkuttaa jo valmiiksi valveutuneempia henkilöitä ja ne jotka helpommin roskaavat, jättävät myös helpommin hakeutumatta luonnonläheiseen ympäristöön. (Muistelen törmänneeni myös tutkimukseen aiheesta..)

Oli miten oli, meidän kaikkien tulisi muistaa, että jätelain mukainen ja myöskin kaupungin jätehuoltomääräyksissä selkeästi esille tuotu seikka: ensisijainen vastuu on itse roskaajalla. Toissijaisesti kuvaan astuu puhdistus ja huolto mm. kaupungin, kunnan, jätehuoltoyritysten, taloyhtiöiden sekä kiinteistönhuollon palveluiden ja sopimusten osalta. Tämä koskee myös virkistysalueita, jotka myös kuuluvat roskaamisen osalta toissijaisena siivoamisvelvotteiseksi haltijalleen, esim. kaupungille. (Jätelain 74 § 1 mom. 2 kohta)

(Tämä osuus oli vielä lumen peitossa, mutta jäin ihastelemaan tahratonta hankea)

*Joensuun kaupungin jätehuoltomääräysten 41 §:ssä on kiteytetty roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla.
Jätteiden hylkääminen luontoon on kielletty. Myös puutarhajätteen vienti metsiin, puistoihin tai muille yleisille alueille on kielletty. Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty.
Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä.

(Natura-alueen viereisten lenkkimaastojen vieressä on erillinen kyltti jätteentuontikiellosta. (Koskee myös puutarhajätettä). Ilmeisesti kyltti on pitänyt pystyttää siksi, että tämä pieni metsikkö on toiminut dumppauspaikkana. Tiheä asutus on vain kadun toisella puolella ja metsikön puolelta on pääsy suoraan lenkkimaastoihin ja Natura-alueelle.)

 

**Jätelain (646/2011) 72 §: ”Ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa («roskaamiskielto»).”

HUOLEHDITAANHAN VAPPUNAKIN ROSKASTA, EIKÄ JÄTETÄ SITÄ YMPÄRISTÖÖN?!

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

− 3 = 4