Katsaus tammikuun loppuunkäyttöhaasteeseen vol. 2 ja keväistä väriä liikuntaan

Alustus: Pyrin tänä vuonna käyttämään kaapeista loppuun tekstiilejä vanhemmasta ja kuluneemmasta päästä, niin että käytän esim. aluspaitoja neljän paidan käyttökierrossa. (Tähän saa tarvittaessa valikoida käyttöön paitoja ”varapinosta”, jossa on lähiaikoina loppuun käytettäväksi otettavia paitoja.) Juhlat ym. ovat erikseen, mutta neljän kierrolla mennään mahdollisimman paljon. Ratketessaan paidoista tulee punosta säilytyskoreihin. Tarkoitus on myös vähentää kokonaismäärää (vähemmälläkin pärjää) ja pitää tekstiilin jatkohyödyntäminen kodin piirissä.

Tammikuun haasteen neljän paidan käyttökiertoon valikoiduista paidoista sanoi itsensä irti virallisesti 27.2 nyt toinen kappale. Kyseessä oli Kirpputorilta kesällä 2014 ostettu Espritin mustavalkoraidallinen t-paita, josta muuutoin oli leikattu laput pois, enkä päässyt tarkastelemaan kuitukoostumuksia tai valmistusmaata.  Kiitän kuitenkin jälleen sen tehneitä. Paidan hommasin siis lähes viitisen vuotta siten, koska halusin juurikin mustavalkoraitaa omaan vaatekaappiin vuosiksi eteenpäin.

Kangas on näin jälkipuintina ajatellen ollut aika ohutta ja vaikka Espritin vaatteet käsitykseni mukaan ovatkin hyvälaatuisia, vaikuttaa tämä paita jokseenkin 2000-luvun halpatuotetulta paidalta. Puuvillaa tämä kuitenkin pääosin on, mutta esim. parin prosentin elastaanimahdollisuudesta en osaa sanoa. Uskoin tämän hajoavan siis jo syksyllä, kun se oli jo alustavassa, intensiivisemmässä käyttökierrossa, mutta lähes puoli vuotta sain sen vielä pidettyä käytössä.

Katsoin jo viime pyykkäyksen yhteydessä, että paita alkaa näyttää aika risaiselta ja tiesin, että nyt se on enää se yksi kerta, kun sen päällensä voi aluspaidaksi pukea. 26.2. aamulla puin paidan aluspaidaksi ja kun kiskoin paidan helmaa päälläni sopivaan kohtaan, helmassa oleva reikä lähti repeytymään. That´s it. Tämän paidan kohdalla ei tullut yllätyksenä, koska tiesin sen olevan hajoavista vaatteista seuraava. Jätin paidan kuitenkin aluspaidaksi piiloon ja päätin myös nukkua vielä se päällä, kuten tein myös edellisen paidan suhteen. Näin ollen sen virallinen, viimeinen käyttöpäivä on 27.2. Nyt saan siitä havittelemaani mustavalkoista punosta säilytyskoreihin. Valkoiseen, vanhaan, mutta jämäkkään lakanakankaaseen yhdistettynä saan tästä tehtyä vielä jämäköitä letityksiä, paidan omasta koostumuksesta huolimatta.

Tillalle pääsee T-paita, joka ei alun perin ollut tuossa tammikuussa asettamassani 4+3 ”varapinossa”. Täytyy sanoa, ettei ollut muuten tuo eräkamoista tuunauslaatikkoon päätynyt ONLY:n ”vaarinpaitakaan”, jonka otin ensimmäisen hajonneen T-paidan tilalle. Tämä taas johtuu siitä, että paidat ovat olleet muussa säilytyksessä, kuin tuossa ”virallisella” T-paita-hyllyllä. Tietysti käyttökierto menee nyt kuitenkin sitä tahtia ja sen mukaan, että huonompikuntoinen käytetään aluksi pois. Olen kuitenkin käyttänyt tarvittaessa paitoja tuolta ”varapinosta”, mutta ne eivät ole vielä tässä intensiivisessä neljän paidan kierrossa.

Kiertoon lähtee treenikamojeni joukosta second hand Niken turkoosi T-paita. (”Made in Malesya”) Tämä tuli käyttööni treenipaidaksi noin vuosi sitten, kun kävimme läpi miehen T-paitavarastoa. Miehelle tämä oli liian pieni – paita oli varmaan jälleen teiniajoilta :D.. Kuntokin alkaa vilautella elinkaaren loppupäätä T-paitana. Tämä ei enää omassa käytössäni ole ollut missään intensiivisessä kierrossa aiemmin, vaan olen käyttänyt sitä muistaakseni muutamissa treeneissä – en usko käyttäneeni ainakaan yli kymmentä kertaa. Yhdistän tämän mielessäni treenipaidaksi, mutta pyrin jatkossa käyttämään myös yleisesti aluspaitana. Tämä paita ei enää pitkään kestä käytössä ja on todennäköisesti seuraavien, hajoavien tekstiilien joukossa. Mutta, nyt saan nauttia sen keväisestä pirteydestä vielä hetken yhdistettynä jumppakenkiini!

Jatkoa ajatellen mietin myös, kannattaisiko minun hyödyntää enemmänkin noita miehen t-paitoja, jotka ovat tulleet elinkaarensa loppupäähän t-paitana. Hän tykkää itse käyttää talviaikaan lähestulkoon pelkästään pitkähihaista aluspaitaa, joten t-paidat jäävät vähälle käytölle. Kuitenkin, elämäntilanne ja harrastukset ovat sellaiset, että ns. huonompaa vaatetta, jota ei niin tarvitse varoa – tulee jatkuvasti käytettyä, siksi myös näiden nuhjuisempien t-paitojen säilöminen kaapissa on ollut ihan järkevää. Mutta – kuten sanottu, mielin määrin ei kukaan näitäkään tarvitse. Katson siis seuraavan paidan pettäessä, miten valita jatkossa.

Mieheni on samaa mieltä, että vähempikin määrä kokonaisuutena riittää. Talvisempia kuukausia on vielä jäljellä, joten nyt on vielä se aika, kun paidan ulkonäkö ei ole aina niin keskeinen, koska se jää piiloon aluspaidaksi. T-paidoissa olemme muutenkin tehneet vaihteluita päikseen, olen esim. antanut omia, isoja T-paitoja hänen käyttöönsä, jotka ovat itselläni olleet lähinnä vaihtelevassa yöpaita-käytössä.

Näin ollen:

Tammikuun haasteen paidoista, jotka otin alun perin neljän paidan intensiiviseen käyttökiertoon, on siis jäljellä nyt enää kaksi. Second Hand, mummon jäämistöistä 2012 käyttöön otettu alustoppi, sekä keväällä 2012 Anttilasta ”klassikoksi” ostettu raitatoppi. (En vielä muistanut tammikuussa, onko raitatopin osto tapahtunut 2012 vai 2013, mutta kyllä se on tapahtunut jo 2012, koska muistan, että minulla oli se päällä aluspaitana EräEeerolla Lieksassa petokojulla... ja tuo visiitti ajoittui kevääseen 2012 :D). (Raitatopin pesulappu on niin haalistunut, että siitä juuri ja juuri erottaa sen olevan 100 % puuvillaa ja ”Made in Bangladesh” – ettei vain olisi Rana Plaza? Mummon vanha toppi sen sijaan on varmaankin jotakin Polyesteri-viskoosisekoitetta, mitään lappuja paidassa ei ole olemassa, enkä ole aivan varma, miltä vuosikymmeneltä paita on ;))

P.S. Kaikki neljä paria treenihousuja/legginssejä ovat vielä käyttökierrossa. Saa nähdä, kuuluuko seuraavaan katsaukseen paitoja vai leggins-osastoa – tästä en voi olla yhtään varma.

https://www.bloglovin.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

23 + = 25