Katsaus loppuunkäytettävistä lakanoista (maaliskuun haaste)

Lyhyt kertaus: Vietän tänä vuonna tekstiilien loppuunkulutusvuotta, nostamalla esille eri tekstiilikategorioita. Tarkoitus on raivata kaapista parhaat päivänsä nähneet tekstiilit käyttämällä niitä minimaalistetussa kierrossa mahdollisimman paljon. Tilalle en ole ostamassa uusia, vaan tarkoitus on tulevaisuudessa pärjätä yksinkertaisesti vähemmällä määrällä. Samalla tulen pohtineeksi kunkin tekstiilin historiaa, miksi se minulla on, vanhojakin kulutustottumuksia, lisäämään monikäyttöisyyttä jne. Loppuunkulutetut tekstiilit päätyvät lähtökohtaisesti kotikutoisten säilytyskorien punontaan.

Muutama punos tyynyliinasta, lopulta en sotkenut sekaan muuta kangasta

Nyt kävikin niin, että kun viime postauksessa olin mennyt mainitsemaan ainoastaan loppuun käytettävät aluspaidat ja legginssit, hajoamista alkoi tapahtua lakanaosastolla! Ja itse asiassa vieläpä tyynyliinassa ja aluslakanassa, ei niissä viidessä pussilakanassa, jotka valitsin ”virallisesti” loppuun kulutettavaksi :D. Säilytyskorihomma on edennyt, mutta en ole ennättänyt siitä mitään vielä julkaista, katsotaan, jäisikö viikonloppuna sopiva rako asiaan vihkiytymiselle.

Helmikuun viimeisellä viikolla huomasin ensin entisen vuokralaiseni minulle (2015) jättämän tyynyliinan näyttävän aika risaiselta (Se oli tuolloin juuri käytössä). Sivuun oli ilmestynyt reikä ja olemus oli muutenkin ”repsottava”.  Kokeilin ihan kevyesti, lähteekö kangas repeytymään ilman voiman käyttöä ja näin se näytti tekevän. En kuitenkaan lähtenyt repimään tyynyliinaa sen enempää tässä vaiheessa vaan annoin olla sen seuraavan lakanan vaihtoon asti. Vaihto oli tiistaina 5.3, eli tämä oli sen virallinen, viimeinen käyttöpäivä. Pesukoneesta otettaessa tyynyliina oli hajonnut entisestään ja sen kuivuttua tein siitä heti letityksiä. Nyt käytössä on tyynyliinaan kuuluva pussilakana, saa nähdä, koska sen aika tulee. En ottanut tässä vaiheessa tilalle käyttökiertoon toista tyynyliinaa – koska kuudella pärjää vaihdoissa hyvin. Olen myös tietoisesti mennyt enemmän siihen suuntaan, että ns. 2 extratyynyä, jotka meillä on lukemista varten pedissä, voi pitää nukkumatyynyjen takana niin, että niiden vaihtoväli on pidempi, koska ne eivät ole samalla tavalla ”ihmiskosketuksessa”. Esim. jokaisessa vaihdossa nämä ”lukutukityynyt” voikin siirtää nukkumatyynyiksi ja sen jälkeen pesuun ja samalla tavalla ”kierrättää” tyynyliinoja jokaisessa vaihdossa.

No sitten se toinen: Helmikuun viimeisenä päivänä, eli 28.2. olin sitten viikkaamassa pesusta tullutta pienen parisängyn aluslakanaa, kun huomasin, että kappas, siinäkin on helmassa jo isohko reikä.  Kokeilin sitäkin hieman venyttää ilman voiman käyttöä ja kangas lähti repeytymään. Koska aluslakana näytti muuten ehjältä, päätin ensin, että se saa vielä ainakin yhden käyttökierron, koska reikäisen reunan saan piiloon. Paikkaamaan en lähde, koska kangas repeytyy jo ilman voiman käyttöä. Lopulta revin kuitenkin koko helman pois – ja; laitoin sen suoraan punokseksi tekemistä odottamaan. Näin  ollen päätin, että jatkakoot aluslakana ilman tuota helmaa kierrossa – nopeastipa saan reunan huoliteltua vielä siistiksi, eli tämä aluslakana jatkoi siis vielä kierrossa aluslakanana, mutta hieman kevennettynä versiona ;).

Tuo aluslakana on alun perin sohvan päälliseksi ostettu, musta helmalakana ja kun sen virka loppui sohvan päällisenä, se pääsi viralliseen käyttötarkoitukseensa aluslakanana. Näitä on vielä toinen kaapissa. En ollut aiemmin aluslakanan suuri fani, minusta se oli koostumukselta hieman karkea (etikkahuuhtelu kyllä auttoi ja puhtaasti käytössä kuluminen). Ja sitten nuo helmat piti viikata omalla tavallaan, musta värikin on nykyään vähän niin ja näin lakanassa. Olen ostanut lakanan entisen vuodesohvan peitoksi Jyskistä (Sohva muutossa 2015 jo lahjoitettu opiskelijasoluun) luultavasti vuonna 2011, mutta aivan satavarma en voi ostovuodesta näin jälkeen päin olla. Syy päällyslakanan ostoon oli se, että sohva oli jo elämää nähnyt ja pinta kulunut, sohva oli hankittu siinä vaiheessa, kun menin lukioon toiselle paikkakunnalle vuonna -99. Helmalakanat olivat siis nopea, halpa ja helppo ratkaisu pidentää vielä sohvan käyttöikää. Sohva oli vuodesohvana toimiva, ja se palveli oman omistukseni aikana kaikkiaan neljässä eri asunnossa itseni lisäksi milloin kämppiksiä, vuokralaista tai alivuokralaisia, vieraista puhumattakaan. Luovuin siitä vasta, kun muutin mieheni kanssa yhteen toiselle paikkakunnalle. (Sieltä saimme toisen sohvan, joka oli jäänyt omistajalleen tarpeettomaksi – ja on käytössä nykyisessä asunnossa nytkin.) Anyways, sohva ei ole tässä nyt keskeinen teema vaan helmalakana. Vanha sohva tuli kuitenkin tätä kautta mieleeni, joten halusin muistella hetken sen elinkaarta – loppupäästähän en tiedä, lahjoitin sohvan opiskelijasoluun vuonna 2015 – liekkö sitten vieläkin käyttökierrossa sohvana ;D?

Eli lakanaosastolla virallisesti yksi poistuma, eli tyynyliina ja tilalle kiertoon en kokenut tarpeelliseksi valita toista, koska tuolla kuudella pärjää vallan mainiosti.

https://www.bloglovin.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

20 − = 15